Jatko


Samana


Kuvia Dominikaanisen Tasavallan reissusta.

Dominikaniseen Tasavaltaan päätettiin tehdä lomamatka jo elokuussa 2009 kun Anu meille suositteli maata.
Pitkän syksyn sai odottaa matkaa.
Kivahan lämpöön oli lähteä kahdenkymmenen asteen pakkasesta tammikuun lopussa 2010.

Matka meni todella hyvin ja saimme hotellin ylibuukkauksen takia mahdollisuuden vaihtaa hotellia viideksi yöksi
Bahia Principe Cayacoasta Bacardi saarelle Levantado hotelliin joka on vielä hivenen tasokkaampi.
Vaihto osoittautui mahtavaksi kokemukseksi. Matkalla tuli nähtyä ryhävalaat ja
tehtyä omatoimimatka Las terenasin kaupunkiin ja sen upealle rannalle. Sovimme taksin kanssa kiinteän hinnan koko reissusta ja maksu tapahtui vasta kun oltiin takaisin hotellilla.

Hotelli alueet ovat todella siistit ja upeat. Mutta se pitää muistaa kun poistut hotellialueelta niin olet kehitysmaassa ja roskaa on välillä ihan hirveesti.
Paikkaa voi kyllä suositella, ruoka ja juoma oli hyvää niikuin matkaseurammekin.

 

Ihanaa, palmuja, valkoista hiekkaa ja lämpöä!

Kuun loistoa Samanassa.

Paljon kuvatut sillat, jotka oli kyllä jo pahasti päässeet rappeutuun.

 

Siltojen välisille saarille oli joskus rakennettu.

Koska siltojen alue ei kuulu hotellille, niin saarien rantoja ei todellakaan oltu siivottu.

Hotellin iso allas.

Merenguen opiskelua.

Altaalla oli monta kertaa päivässä jumppaa ja muuta aktiviteettiä.

 

Innokas snorklaaja, näkis vaan jotain..

 

Meritähti

Merisiilejä

Jonkin sortin fisuja.

Alas rannalle kuljettiin hissillä.

Erittäin mukavat oppaamme Anneli ja Heli Finnmatkoilta.

Bell Boy

Kun Altagracia oli töissä kuului jo kaukaa tuttu tervehdys, moi moi.

Ravintoloissa riitti tarjoilijoita

Hotellilta oli kuljetus kaupunkiin noin tunnin välein.
Sanmanlaisilla autoilla pääsi kulkemaan myös kauempana olleisiin huoneisiin.

 

Cayo Levantadon ranta-altaat.

Komeita risteilijöitä vieraili Samanassa.

Risteilijöiden saavuttua kaupungin ranta muuttui markkinoiksi.

Bacardi beach

Jälkkäriä jokaiseen makuun.

Pasta-kokki teki haluamasi annoksen.

Cayacoan pienempää rantaa haravoitiin ahkerasti monta kertaa päivässä.

Hiihtoliittoko majaili meidän hotellihuonessa....?

Tapsan tipat.

Levantadon upeasti hoidettuja puutarhoja.

 

Ryhävalasretki oli hintansa arvoinen. Kiitos paikalliselle kauppiaalle Michelille (ja Penalle tinkimisestä).

Mahtavia molskahduksia ja yksi komea hyppy.

Evästä

Rannalla järjestettiin kaikenlaista aktiviteettiä, välillä pieni jäynä mielessä.

 

Ilta-ohjelmat oli välillä melko fyysisiä.

Hotellin omistamat värikkäät talot joista löytyy kalliita tuliaisia turisteille.

Rommit ja muut tuliaiset kannattaa ostaa paikallisesta kaupasta pikkukadulta värikkäitten talojen takavasemmalta. Hinta-laatu suhde kohdallaan ja palvelu pelasi.

Paikallista tori-elämää lihatiskillä. Koirilla oli herkkuja sian paloittelun jälkeen.

Tässä kalakaupassa ei ole LÄMPÖketju katkennut. (+35c)

Mopolla pääsee...

 

Todella turvallinen tapa kuljettaa kaasupulloa.


Haitin maanjäristyksen vaikutuksia ei juuri näkynyt. Samanan lentokentällä oli vain YK-kopterit ja
muutamassa ravintolassa oli myös keräyspisteitä Haitilaisten avuksi.

Takaisin Suomeen ja Lentoparkkiin. Onneksemme meidän auton ympäriltä oli jo lumityöt tehty.